Rauman giäl on giäl rauman gaupungis ja se naapri alueill mis stää praakada. Rauman giäld puhhu ehk ungefäär 40.000-20.000 ihmst vaikk nuare eiväs sunkkam buhhu hyvä taikk "vahva" rauman giäld ja stää muatto mitä ne nuare puhhuvap pruukada kuttu "rauman murre" mutt se vahv muatt pruukada kuttu Rauman giäleks sendähden go se o oikke erilane suamest, raumlaste puhe tlee heikomaks sendähden go he alkva puhhu niingo muu suamgi yleiskiälen dähde. Rauman giäld o alet skriivama ja kirjoj on dul framill Raumaks kaikkist tärkkeve rauman giälinen kirjoitten skriivaaj ol nortamo hän doi framill esimerkiks raumlaissi jaarituksi. Rauman giälen status om murre mutt viim aikkoihi on dul framill ett stää voi ehk kuttu kans giäleks vaikk viralsest se ei olk kiäl, niingo ruatin meänkield taikk norjan kveeni ovak kiäli, ni samallt tavalls stää voi ehk kuttu kiäleks. Jos vaikk rauman giäld praakattais ruattis taikk viros ni varmast stää kuttuttais kiäleks eikk murtteks, mutt vaikk se o suame rajoitte sisälls se ett tlee kirjoi ja on girihistoriik o suur osa stää et puhhemuatto voida kuttu omaks kiäleks joka o Rauman giälellt totus, toin suur asi kiäle ja murtte rajall o se ett mitä sen giälem buhhujaf funderava. Ei oll viralist syynii taik räkningi ett kuim moni ihmne tiättvä rauman giäld ja stää pruukka suurimaks osaks vanhema ihmsep puhhu. Rauman giäl o liki se viimst päevä ko se o kualev puhhemuatt
Rauman giälehe on dul oikkem bal sannoj Ruatti, Franska, Engelska, Holanist, venäjäst ja viron giälist näättäk sendähde go raumlaissill o olls semne laev kultur ja siit olt tul maneer ett pruukada otta ulkomaitten giälitte sannoj mukka raumaha. Tänäp suur osa raumlaisist puhhuva rauman giäle ja suame sekotust ja vaam biän osa nyp puhuvak kiäld ni vahvast ko enne. Raum on gans ni erilane muist murtteist sendähden go sinn ei ollt tul niim bal vaikutteitt hämest mutt o oikkem balt tul länsmaist niingo ruattist taikk engelskan giälisd, oikke liki olev murre rauman giälehe on duru murre mutt siällkki o oikkem bal sannoj ja influenssi hämest. Traditsuaalisest rauman giäld puhhuda vaa rauman gaupungis mutt tänäp on gans niit jokk puhuvas stää mualls suames niingo helsingis, siäll on grundatt helsingi raumlaste seor sendähden go siäll on bal niit raumlaissi jokk puhuvak kiäld mutt monep pelkävä ett he eivä opett lapsillk kiäld ja sendähde on dahdott saad giäld vart seori ett voida sääkrätä ett se ei tlee kualleks. Rauman giäld puhhuva raumlaise.
Rauman giäl tänäp
Rauman giäle taedo ko se on dänäp heikk nuaritten gans ja mones seora ovat tahdonne sääkrätä ett rauma pyssy elos ja yrittän saad lapset studeera rauman giäld Tämnest studeeraamist ol kouluis jonk aikka mutt ei ols semst tänäp ennä sunkka. Kuitengi sendähden go on grundat monni seori jokk sääkräävä ett rauman giäl ei kuale se o ol oikke hyvä asi. Sitt kans ko o laetett sanakirjoj ja semssi internettihi viära ihmsse ovak kans voine studeera kiäld
Kui sitt rauman giäl o ni erilaine suame murtteist??
Rauman giälehe ei ollt tul niit sannoj hämest niingon durum murre taikk pori murre, mutt raumahan dul sannoj ruatin giälest, hollani giälest ja muist giälist.
Murre taikk kiäl?
Rauman giäld on dratitsuaalisest sannott et se om murre, mutt sen dähde go stää o skriivat oikkem bal ja ko se o oikke erilaine muist murtteits me voida ehk kuttu stää kiäleks.